Koronkorkolaskennassa jokaisen jakson korko lisätään saldoon ennen seuraavan jakson alkamista. Seuraava veloitettava tai hyvitettävä korko lasketaan siis alkuperäisen pääoman ja aiempien korkojen yhteismäärästä. Kun jaksokohtainen korko on vakio eikä tilille tehdä talletuksia tai nostoja, toistuva kertominen tuottaa eksponentiaalista kasvua yhtä suurten rahamääräisten lisäysten sijaan. Jokaisen jakson loppusaldo toimii seuraavan jakson uutena laskentaperusteena. Tästä syystä sama prosentti tuottaa myöhemmin suuremman rahamääräisen koron.
Alkupääoma, korkokanta, jaksot, loppupääoma ja korko
Olkoon alkupääoma, efektiivinen korkokanta korkojaksoa kohti ja jaksojen määrä. Loppupääoma on jaksojen jälkeinen saldo. Ansaittu tai veloitettu korko on . Prosentteina ilmoitettu korko kirjoitetaan kaavaan desimaalilukuna, joten 6% muuttuu luvuksi 0,06.
Korkokannan ja jaksojen määrän on käytettävä samaa aikayksikköä. Kuukausittaisessa koronlisäyksessä käytetään kuukausikorkoa ja kuukausien määrää. Nimellisen vuosikoron jakaminen 12:lla ei ole sama asia kuin efektiivisen vuosikoron muuntaminen vastaavaksi kuukausikoroksi. Sopimuksen tai tehtävänannon on kerrottava, mitä käytäntöä sovelletaan.
Laskettu esimerkki: 1 000 korolla 6% kolmen vuoden ajan
Oletetaan, että 6% on efektiivinen vuosikorko ja korko lisätään kerran vuodessa. Kerro saldo luvulla 1,06 kolme kertaa. Ennen pyöristystä loppupääoma on 1 191,016. Sentin tarkkuuteen pyöristetty saldo on 1 191,02 ja korkoa on kertynyt 191,02.
Vasta lopussa tehty pyöristys säilyttää tarkoitetun mallin. Jos rahoituslaitos pyöristää jokaisen jakson jälkeen, sen kirjanpito voi poiketa muutamalla sentillä. Maksut, verot, muuttuvat korot ja päivälaskennan käytännöt voivat tuottaa paljon suuremman eron, ja niille tarvitaan omat ehdot.
Vertaa yksinkertaista korkoa ja koronkorkoa
Muuta arvoja ja tarkkaile yksinkertaisen koron tasaisia lisäyksiä sekä koronkorkomallin kasvavia lisäyksiä.
Miksi sama prosentti tuottaa myöhemmin suurempia lisäyksiä?
Esimerkissä ensimmäisen vuoden korko on 60. Toinen vuosi alkaa summasta 1 060, joten sen korko on 63,60. Kolmas alkaa summasta 1 123,60 ja lisää 67,416. Prosentti pysyy arvossa 6%, mutta laskentaperuste kasvaa. Sitä vastoin yksinkertainen korko lisäisi joka vuosi 60 ja saavuttaisi kolmen vuoden jälkeen summan 1 180.
Ero on lyhyellä aikavälillä pieni ja kasvaa pitkällä aikavälillä. Tämä ei tee jokaisesta sijoitusennusteesta luotettavaa. Vakioinen tuotto on matemaattinen skenaario, ei markkinoita koskeva lupaus. Lainan tapauksessa kaava ei myöskään huomioi lyhennyksiä, ellei kassavirtojen aikataulua mallinneta erikseen.
Tiheämpi koronlisäys vaatii ilmoitetun vuosikorkokäytännön
Jos nimellinen vuosikorko muunnetaan kertaa vuodessa, tavallinen oppikirjamalli käyttää jaksokorkoa ja jaksoa vuoden aikana. Vastaava efektiivinen vuosikorko on . Jos ilmoitettu 6% on jo efektiivinen vuosikorko, vastaava kuukausikorko ratkaistaan yhtälöstä eikä jakamalla suoraan 12:lla.
Jatkuva korkolaskenta käyttää eksponentiaalista raja-arvoa, mutta se on erillinen käytäntö. Sitä ei pidä olettaa pelkän sanan "koronkorko" perusteella. Selvitä aina, milloin korko lisätään pääomaan.
Säännölliset maksut muodostavat kassavirtaongelman
Saman summan tallettaminen joka kuukausi muodostaa annuiteetin, ei yhden pääoman laskua. Jokainen talletus kasvaa korkoa eri määrän jaksoja. Myös jakson alussa ja lopussa tehdyt maksut tuottavat eri tulokset. Oikea laskelma tarvitsee maksun määrän ja ajankohdan, jaksokohtaisen koron sekä maksujen lukumäärän. Yhden summan kaava on silti jokaisen kassavirran perusrakenne.
