Kun 15 pelimerkkiä jaetaan tasan kahdelle, kumpikin saa 7 ja yksi jää yli. Samoista merkeistä voi myös muodostaa seitsemän paria, jolloin yksi jää paritta. Ensimmäisessä tilanteessa jakaja kertoo ryhmien määrän, toisessa ryhmän koon.
Jakojäännös on pienempi kuin jakaja
Kun jaettava N on epänegatiivinen kokonaisluku ja jakaja d positiivinen kokonaisluku, osamäärä q on suurin kokonaisluku, jonka tulo d:n kanssa ei ylitä lukua N. Jakojäännös r on jaettava miinus tämä tulo. Jos jäljelle jäisi vähintään d yksikköä, saataisiin vielä yksi ryhmä.
Jos yksiköitä saa jakaa osiin, luvun 15 tarkka osamäärä luvulla 2 jaettaessa on 7,5. Kokonaisille pelimerkeille ilmoitetaan osamäärä ja jakojäännös erikseen. Jakojäännöksen ollessa nolla myös tarkka osamäärä on kokonaisluku.
Jaa 157 kuudella jakokulmassa
Aloita 15 kymmenestä, koska ensimmäinen numero on pienempi kuin 6. Kaksi kertaa 6 kymmentä on 12 kymmentä, joten jäljelle jää 3 kymmentä. Ota mukaan 7 ykköstä, jolloin saat 37. Kuusi kertaa 6 on 36 ja jäljelle jää 1. Osamäärässä on 2 kymmentä ja 6 ykköstä.
Tarkista tulos kertomalla 26 kuudella ja lisäämällä jakojäännös 1. Näin saat takaisin jaettavan 157.
Jakolaskun merkit ja nolla
Kahden nollasta poikkeavan luvun osamäärä on positiivinen, jos merkit ovat samat, ja negatiivinen, jos ne eroavat. Esimerkiksi −24 jaettuna kuudella on −4, sillä 6 kertaa −4 on −24. Nolla jaettuna nollasta poikkeavalla luvulla on nolla. Nollalla kertominen tuottaa aina nollan. Siksi nollalla jakamiseen ei löydy sopivaa osamäärää, jos jaettava poikkeaa nollasta, eikä yksikäsitteistä osamäärää, jos jaettava on nolla.
Yhdellä jakaminen säilyttää arvon. Jaettavan ja jakajan vaihtaminen tai sulkujen siirtäminen voi muuttaa tulosta. Katso laskujärjestyksen esimerkit.
