• Siirry päänavigaatioon
  • Siirry pääsisältöön
  • Siirry alatunnisteeseen
Basic Mathematics
  • ⌕
Matemaattinen logiikka: väitteet, totuustaulut ja päättely

Matemaattinen logiikka: väitteet, totuustaulut ja päättely

Kirjoittanut Jean Carlos Novaes

Väite on lause, jolla on totuusarvo: se on joko tosi tai epätosi. Kysymys tai avoin lause x > 3 ei yksin ole väite ennen kuin x:n arvo tai kvanttori tunnetaan.

Loogiset yhdistimet muuttavat totuusehtoa

p ∧ q on tosi vain, kun molemmat ovat tosia. p ∨ q on tavallisesti inklusiivinen tai. Implikaatio p → q on epätosi vain silloin, kun p on tosi ja q epätosi.

¬ ( p ∧ q ) ≡ ( ¬ p ) ∨ ( ¬ q )

Testaa yhdistetty väite

Vaihda totuusarvoja ja vertaa yhdistimien tuloksia.

Käänteinen väite ei ole sama väite

Lauseesta ”jos luku on jaollinen neljällä, se on parillinen” ei seuraa käänteinen väite. Luku 6 on parillinen mutta ei jaollinen neljällä. Kontrapositio sen sijaan on alkuperäisen kanssa yhtäpitävä.

Tarkista päättely vastaesimerkillä

Yksi vastaesimerkki riittää kumoamaan yleisen väitteen. Väite ”kaikki parilliset luvut ovat jaollisia neljällä” kaatuu lukuun 6. Sen sijaan yksittäiset myönteiset esimerkit eivät vielä todista väitettä kaikille luvuille.

Väitteet, avoimet lauseet ja totuusarvot

Väitteellä on täsmälleen yksi totuusarvo. Kysymykset ja käskyt eivät ole väitteitä. x + 1 = 0 on avoin, kunnes x määrätään.

Loogiset yhdistimet ja yhdistetyt väitteet

Symbolit ∧, ∨, ¬, → ja ↔ yhdistävät yksinkertaisia väitteitä. Sulkeet määräävät negaation vaikutusalan ja laskujärjestyksen.

Totuustaulun lukeminen

Konjunktio vaatii kaksi totta osaa ja inklusiivinen disjunktio vähintään yhden. Implikaatio on epätosi vain tapauksessa T → E. Ekvivalenssi on tosi arvojen ollessa samat.

p q p ∧ q p ∨ q p → q p ↔ q
V V V V V V
V F F V F F
F V F V V F
F F F F V V

Rivien määrän laskeminen

Kun väitteitä on n, arvotuksia on 2ⁿ. Väitteille p, q ja r tarvitaan kahdeksan riviä: p vaihtuu neljän, q kahden ja r yhden rivin välein.

Esimerkki sarake kerrallaan

Lausekkeessa (p → q) ∨ r lasketaan ensin p → q. Sarake on epätosi vain, kun p = T ja q = E. Sen jälkeen käytetään ∨-yhdistintä r:n kanssa. Vain p = T, q = E, r = E antaa E:n, joten kaava on kontingentti.

Tautologia, ristiriita ja kontingenssi

p ∨ ¬p on aina tosi ja tautologia. p ∧ ¬p on aina epätosi ja ristiriita. Molemmat arvot viimeisessä sarakkeessa merkitsevät kontingenssia.

Arkikielestä testattavaan loogiseen muotoon

Väite on deklaratiivinen lause, jolla on täsmälleen yksi totuusarvo. Kysymys, käsky tai huudahdus ei ole väite. Avoin lause kuten x > 4 saa totuusarvon vasta, kun x määrätään tai lauseeseen lisätään kvanttori. Oikea käännös symboleiksi on tärkeämpi kuin totuustaulun nopea täyttäminen.

Konjunktio p ∧ q on tosi vain, kun molemmat osat ovat tosia. Inklusiivinen disjunktio p ∨ q on tosi, kun ainakin toinen on tosi, ja myös silloin, kun molemmat ovat tosia. Negaatio vaihtaa totuusarvon. Sulkeet osoittavat, koskeeko negaatio yhtä väitettä vai koko yhdistettyä lausetta.

Implikaatio p → q on epätosi vain tapauksessa, jossa p on tosi ja q epätosi. Se ei itsessään väitä syy-yhteyttä. Käänteinen implikaatio q → p ja vastakkainen muoto ¬p → ¬q eivät yleensä vastaa alkuperäistä. Kontrapositio ¬q → ¬p sen sijaan on alkuperäisen implikaation kanssa loogisesti yhtäpitävä.

Kun yksinkertaisia väitteitä on n, totuustaulussa on 2 potenssiin n riviä. Taulukko rakennetaan sisimmistä sulkeista ulospäin. Tautologian viimeinen sarake sisältää vain tosia arvoja, ristiriidan vain epätosia ja kontingentin kaavan molempia.

Argumentti on pätevä, jos ei ole yhtään riviä, jolla kaikki premissit ovat tosia ja johtopäätös epätosi. Pätevyys koskee päättelyn muotoa, kun taas totuus koskee väitteiden sisältöä tietyssä tulkinnassa. Yksi vastaesimerkki riittää kumoamaan pätevyyden.

De Morganin lakien mukaan konjunktion negaatio on negaatioiden disjunktio ja disjunktion negaatio on negaatioiden konjunktio. Kvanttoreissa sama ajatus näkyy näin: väitteen ”kaikilla on ominaisuus” negaatio sanoo, että ainakin yhdeltä ominaisuus puuttuu. Se ei sano, ettei kenelläkään olisi ominaisuutta.

Looginen ekvivalenssi tarkistetaan vertaamalla kahden lausekkeen viimeisiä sarakkeita kaikilla riveillä. Muutaman esimerkin yhtäläisyys ei riitä. Vastaavasti implikaation todistaminen totuustaululla vaatii sen ainoan mahdollisen virhetilanteen etsimistä, ei vain useiden tosien rivien luettelemista.

Ehto p on riittävä ehdolle q, kun p → q on voimassa. Samassa tilanteessa q on p:n välttämätön ehto. Sanat ”riittävä” ja ”välttämätön” kuvaavat siis implikaation eri puolia, eikä niitä pidä vaihtaa keskenään. Bikonditionaali p ↔ q väittää molemmat suunnat ja on tosi silloin, kun p ja q saavat saman totuusarvon.

Totuustaulun perussarakkeet on laadittava niin, että jokainen totuusarvoyhdistelmä esiintyy täsmälleen kerran. Kolmella väitteellä ensimmäinen sarake vaihtuu neljän rivin välein, toinen kahden ja kolmas joka rivillä. Järjestys ei muuta loogista tulosta, mutta järjestelmällinen vaihtelu estää puuttuvat ja toistuvat rivit.

Päättelyn pätevyys voidaan ilmaista myös ehdollisena lauseena: premissien konjunktio implikoi johtopäätöksen. Jos tämä lause on tautologia, argumentti on pätevä. Menetelmä yhdistää argumenttien tarkistamisen ja totuustaulun luokittelun, mutta premissien tosiasiallinen totuus on silti tutkittava erikseen.

Avoimen lauseen muuttaminen väitteeksi vaatii arvon sijoittamisen tai kvanttorin. Eksistenssikvanttori väittää vähintään yhden sopivan alkion olemassaolon, universaalikvanttori kaikkien alkioiden täyttävän ehdon. Negaatio vaihtaa kvanttorin ja kieltää ominaisuuden, joten ”kaikki” ei muutu muotoon ”ei yksikään” ilman lisäperustetta.

Premissien keskinäinen ristiriita tekee mahdottomaksi löytää riviä, jolla kaikki premissit ovat tosia. Tällöin muodollinen implikaatio voi olla tautologinen, vaikka päättely ei anna käyttökelpoista tietoa. Siksi taulukon lisäksi kannattaa tarkistaa, ovatko premissit yhdessä toteutettavissa ja vastaavatko symbolit alkuperäisiä lauseita.

Pätevä argumentti ei yksin takaa totta johtopäätöstä, jos jokin premissi on epätosi. Luotettava päättely edellyttää sekä pätevää muotoa että tosia premissejä. Tämä erottaa loogisen pätevyyden argumentin vakuuttavuudesta. Totuustaulu ratkaisee muodon, mutta premissien tosiasiallinen arviointi tarvitsee aihepiiriä koskevaa tietoa.

Rakenna vain tarvittavat sarakkeet oikeassa järjestyksessä

Nimeä yksinkertaiset väitteet ja laske rivien määrä. Laadi perussarakkeet järjestelmällisesti ja ratkaise sitten sisimmät osalauseet. Ekvivalenssissa vertaa viimeisiä sarakkeita. Argumentissa tarkastele vain rivejä, joilla kaikki premissit ovat tosia, ja etsi mahdollinen väärä johtopäätös.

Ratkaistu tehtävä 1: yhdistetyn väitteen negaatio

  1. Määritä väitteet

    Olkoon p ”kokonaisluku on parillinen” ja q ”kokonaisluku on positiivinen”. Alkuperäinen väite on p ja q.

  2. Kiellä koko lause

    Negaatio sanoo, ettei ole totta, että molemmat ominaisuudet ovat voimassa yhtä aikaa.

  3. Käytä De Morganin lakia

    Siirrä negaatio kumpaankin väitteeseen ja vaihda konjunktio disjunktioksi.

    ¬ ( p ∧ q ) ≡ ¬ p ∨ ¬ q
  4. Tulkitse sanallisesti

    Tulos on ”kokonaisluku ei ole parillinen tai se ei ole positiivinen”. Tai on inklusiivinen, joten myös molemmat voivat epäonnistua.

Ratkaistu tehtävä 2: modus tollensin pätevyyden tarkistus

  1. Kirjoita päättelyn muoto

    Premissit ovat p → q ja ¬q. Ehdotettu johtopäätös on ¬p.

  2. Laske rivit

    Yksinkertaisia väitteitä on kaksi, joten mahdollisia totuusarvoyhdistelmiä on neljä.

  3. Etsi vastaesimerkki

    Kun p → q ja ¬q ovat molemmat tosia, q on epätosi eikä p voi olla tosi. Riviä, jolla premissit ovat tosia ja johtopäätös epätosi, ei ole.

    ( ( p → q ) ∧ ¬ q ) → ¬ p
  4. Luokittele päättely

    Päättelyä vastaava ehdollinen lause on tautologia, joten modus tollens on pätevä. Tämä ei tee seurauksen vahvistamisesta pätevää.

Totuustaulun tarkistus ennen johtopäätöstä

Kolmella yksinkertaisella väitteellä on oltava kahdeksan riviä.

2 3 = 8

Tarkista sen jälkeen implikaation ainoa epätosi tapaus, jokaisen negaation vaikutusala ja disjunktion inklusiivinen merkitys. Ekvivalenssissa jokaisen rivin pitää täsmätä. Argumentissa yksi tosiin premisseihin yhdistyvä epätosi johtopäätös riittää vastaesimerkiksi.

Lähteet

  • Yale University. Mathematical Logic.
Jean Carlos Novaes

Tietoa kirjoittajasta Jean Carlos Novaes

Olen valmistunut tietojenkäsittelytieteestä Bahian liittovaltion yliopistosta (2017) ja olen tämän sivuston toimittaja ja perustaja.

Alatunniste

Basic Mathematics

Perusmatematiikan verkkosivusto, jossa on selkeää oppimateriaalia peruskouluun ja lukioon. Opi helposti ja tehokkaasti!

TIETOJA

  • Tietoa meistä
  • Yhteystiedot
  • Sivustokartta

OIKEUDELLINEN

  • Miten viitata
  • Evästekäytäntö
  • Tietosuojakäytäntö
  • Sisältölisenssi
Finnish (Suomi)
  • Portuguese (Português)
  • Portuguese (Portugal)
  • English
  • Spanish (Español)
  • German (Deutsch)
  • French (Français)
  • Italian (Italiano)
  • Polish (Polski)
  • Dutch (Nederlands)
  • Swedish (Svenska)
  • Danish (Dansk)
  • Finnish (Suomi)
  • Norwegian (Norsk)

© 2015–2026 · Basic Mathematics · Kaikki oikeudet pidätetään.